tiistai 22. syyskuuta 2015

Blogit oppimisen tukena

Viime vuosien tuoma teknologian kehitys ja verkkoympäristön käyttömahdollisuuksien monipuolistuminen on ollut hyvin voimakasta ja vaatinut myös oppimisympäristöjen muutosta siirryttäessä opikelussa yhä enemmän verkkoympäristöön. 

Näkemykset oppimisesta vaihtelevat eri teorioiden mukaan, mutta keskeinen ajatus kuitenkin on, että oppiminen ja tiedonmuodostus ovat sosiaalisia ilmiöitä, jotka edellyttävät osallistumista dialogiin (Ihanainen, Kalli, Kiviniemi ym. 2011, 42-43). 

Sosiaalinen media tarjoaa monia uusia julkaisumahdollisuuksia kirjoituksille, perinteisten lehtiartikkeleiden, monisteiden tai kirjojen sijaan. Yleisesti tunnettu tapa julkaista omia kirjoituksia on blogi. Blogeja löytyy moneen tarpeeseen, kuten päiväkirjatyyppisiä, harrasteeseen, tiettyyn teemaan, tiedotukseen, ammattilaisuuteen, opetukseen tai politiikkaan liittyviä blogeja (Kalliala, Toikkanen 2012, 20).

 Blogi on helppo perustaa, mutta sisällön rakentaminen oppimista edistäväksi, oppimisen tavoitteiden suuntaan auttavaksi vaatii hyvää paneutumista aiheeseen ja opiskelijoiden sitoutumista tavoitteen mukaiseen työskentelyyn. 

Opetuksessa blogin voi perustaa esimerkiksi jonkin kurssin ympärille, jossa koordinoidaan kurssia, tiedotetaan, keskustellaan aiheesta sekä reflektoidaan kurssin sisältöä. Opiskelijat voivat myös perustaa oman blogin, jonka voivat linkittää kurssiblogiin. Blogin perustaminen tulee kuitenkin aina miettiä tarkoituksen ja tavoitteiden kautta, mitkä ovat kurssin tavoitteet ja miten bloggaus voisi auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Oppilaiden bloggauksen arviointiin tulee myös kiinnittää huomiota ja oppijoille tulee kertoa arvioinnin kriteerit. Blogi voi toimia myös verkkolehtenä, oppimispäiväkirjana, projektityön dokumentointivälineenä, portfoliona tai opimismateriaalina, joka on blogiin kirjoitettu teksti tai se voi sisältää linkkejä netissä oleviin muihin lähteisiin (Kalliala, Toikkanen 2012, 22).

 HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajakoulutettavien ryhmässä on vuosina 2008 - 2009 tutkittu ja kokeiltu dialogiosaamisen kehittämistä ja blogin hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimuksessa opettajaopiskelijat laativat pienryhmissä opintojakson ohjaajille kysymyksiä, jotka käsittelivät haasteita dialogin toteutumisessa. Työkaluna käytettiin julkista blogia, jotta kaikilla oli mahdollisuus hyödyntää aineistoa oppimisessaan. 

Opettajaopiskelijat nostivat kysymyksissään esille mm. seuraavia haasteita: 
1. Haastavaksi koettiin passiivisen ryhmän aktivointi. Ratkaisuna ohjaaja näki liikkeelle lähdön pienimuotoisilla yhteenkuuluvuudentunnetta lisäävillä ja keskinäistä jännitystä purkavilla tehtävillä.  
2. Perinteisestä opettaja - opiskelija asetelmasta luopuminen. Perinteisen opettaja - opiskelija asetelman purkamisen mahdollistumisen koettiin vaativan aitoa toistensa kuuntelemista, itsensä ja toisten kunnioittamista, avoimuutta ja omien käsitysten muutosvalmiutta. Opettajan tuleekin havainnoida jatkuvasti myös omaa toimintaansa, jotta pystyy kehittymään opettajana. Opiskelijat huomaavat herkästi, jos opettaja ei aidosti arvosta, vastavuoroisuus puuttuu tai opiskelijoille ei anneta tilaa, vaan opettaja on suurimaksi osaksi itse esillä.
3. Kuuntelemisen ja ymmärtämisen taidon vahvistaminen. Kuuntelemisen ja ymmärtämisen taidon kehittämisessä tulee oppia tiedostavasti pysähtymään ja keskittymään toisen viestiin. Oman mielen sisällöt pitää pystyä sulkemaan pois, sillä ne helposti sotkevat toisen tuottaman viestin merkityksen ja sisällön ja tuloksena on vääriä tulkintoja toisen ajattelusta ja toimista. Toisen viestin aito vastaanottaminen ja kuunteleminen edellyttää puhdasta tilaa kuuntelijan mielessä ja minäkeskeisyydestä luopumista (Ihanainen, Kalli, Kiviniemi ym. 2011, 47- 55).

Esiin nostettujen kysymysten ja pohdintojen tuloksena tutkimuksen loppupäätelmissä todettiin, että luottamuksellisen, turvallisen, aidosti kuuntelevan ja keskustelevan, itsetuntemusta lisäävän ja oppimista edistävän oppivan yhteisön rakentaminen on haasteellista ja vaatii ohjaajalta riittävä osaamista, jotta hän pystyy ohjaamaan opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti (Ihanainen, Kalli, Kiviniemi ym. 2011, 56).      

Toivomme, että tässä blogissa kommentoitte näitä, HAMK:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa saatuja tuloksia sekä esiin nousseita haasteita dialogin toteutumisesta liittyen blogin hyödyntämiseen opetuksessa.



Lähteet
Ihanainen, P. Kalli, P. KiviniemiKiviniemi, K. (toim.). Sosiaalinen media ja verkostoituminen. Helsinki. Opetus,- kasvatus- ja koulutusalojen säätiö.

Kalliala, E. Toikkanen, T. Sosiaalinen media opetuksessa. 2012. Finn Lectura


Lähettänyt klo 4 kommenttia:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)